Vox Paganorum 2/2006
1. Kuka?
Ovro.
2. Julkaisuhistoria?
(seuraavana tulossa: Mosaick the Serpent / Vipera Aurea, CD, 2006)
Gegendurchgangenzeit, CD, specd05034, 2005
Snake Bits (hors 'd Ovro), CDr, 2005
The Serpent Rite, CDr, DMN04002, 2004
Ovro & Niko Skorpio: Live in Placard 7, CD, specd04032, 2004
Malice in Underland, CDr, specdr03030, 2003
sekä mukana julkaisuilla:
Kaaos in Eccentris / Liddikoatight & Leif Elggren split 7", spe7sp04031, 2004
(osana Kaaos in Eccentristä)
Niko Skorpio vs Reptiljan: Silence is King, 7", spe7ep03027, 2003
(vokaalit kappaleessa "Kafka Dreams")
3. Jos käytät taiteilijanimeä, niin mitä kuvastat ko. nimellä? Esiinnytkö/julkaisetko useammilla eri taiteilijanimillä? Jos, niin miksi?
Ovron voi käsittää sekä taiteilijanimeksi että bändin nimeksi, tosin kyseinen yhtye sattuu koostumaan vain yhdestä ihmisestä. En käytä omista projekteistani muita nimiä.
Ovro on hetkellisen gnosiksen tulosta. Ensimmäinen koekorvalle lähetettävä raita piti nimetä joksikin ja sen nimeksi tuli "Ovros". Mielleyhtymä häntäänsä purevasta käärmeestä on aivan sopiva.
4. Miten kuvailisit tekemääsi musiikkia?
Teen... itseni näköistä musiikkia. En ajattele genrejakoja musiikkia tehdessäni, albumia tai muuta julkaisua työstäessäni, enkä oikeastaan sen jälkeenkään. "Minkä tyyppistä musiikkia teet?" -kysymyksiin pyrin vastaamaan viittaamatta genreihin, genretyypityksiä haluttaessa kerron mitä muut ovat sanoneet. Myönnän usein vierittäväni vastuun "genrettämisestä" toisaalle, mm. osoittaen levyjeni julkaisijaa ja pyytäen kysymään häneltä.
Vaikka genretyksestä onkin hyötyä musiikin kuvailemisessa ja monen arvostamani artistin / bändin käytännössä koko tuotanto saattaakin kuulua yhteen genreen, itselleni johonkin tiettyyn genreen sopimisen ajatteleminen musiikkia tehdessä tuntuu rajoittavalta. Tämä johtunee paljonkin siitä, että lähdin tekemään musiikkia aika lailla vahingossa - osoittaakseni, ettei minusta ole muusikoksi. En siis ryhtynyt musiikintekoon tavoitteenani tehdä tietyn tyyppistä musiikkia
En tainnut vastata kysymykseen, uusi yritys:
"Maanalaisia äänimaailmoja. Unestaan herääviä kuolleita tulivuoria. Raapinaa, ratinaa, rutinaa, askelia, luonnonvoimia ja ihmisääntä suodatettuna äänen alkemian keinoin. Soitinten kidutusta, räjähdyksestä esiin manattuja huiluja, mikinpuraisusta suodatettuja sävelkulkuja, hengityksestä nostatettuja kirkonkelloja. Outoja lyyrikoita, ahdistavia ilmapiirejä, alitajuntaa tavoittelevia maisemia. Lyhyesti: Ovro."
Varsinaisia vertauksia on tullut vain vähän, usein artisteihin josta kuulen ensimmäistä kertaa arvostelua tai kommenttia lukiessani.
5. Oma musiikkimakusi / musiikilliset esikuvasi?
Vain yhteen sanaan tiivistettynä musiikkimakuni voisi sanoa olevan "kieroutunut". Tämä tietenkin vain ns. valtavirran näkökulmasta. Hiukan laajemmin sanoin musiikkia, jossa aivan kaikki ei ole aivan niin kuin voisi olettaa, musiikkia jota ei näy myyntilistojen kärjessä. Raa'ahko ote (joka ei tarkoita välttämättä raskasta menoa, vaan myös liian hionnan välttämistä) ja synkeä äänimaailma on pop. Genrenimityksiä käyttäen kuuntelen oman makuni mukaan parhaita paloja industrialin, noisen, dark ambientin, neofolkin, kokeellisen kaman, gootin, breakcoren jne jne piireistä. Löydän itseni usein myös kuuntelemasta ympäristön ääniä musiikkina.
Musiikillisia esikuvia on varmasti aika liuta, innotteita sitäkin enemmän.
6. Kuvaile omaa uskonnollis-maagista suuntautumistasi/mielenkiinnon kohteita. Mitä asioita tekemäsi musiikki tuo tästä taustastasi esiin?
Lienen enemmän thelemiitti kuin mitään muuta. Polyteisti thelemiitihkö rekonvaikuttein, maustettuna annoksella kaoottista (ChM) "käytä kuhunkin tilanteeseen siihen parhaiten sopivaa työkalua" -asennetta. Mielenkiinnon kohteita on puolestaan lähestulkoon liikaa.
Vaikken olekaan nimenomaan tehnyt musiikkia ilmaisemaan jumalkuvaani, polyteistisyyden hedelmiä on näkynyt muutamassa raidassa. Näistä yksi ilmestyy tulevalla julkaisulla (Summoned I Summon), kahta vielä julkaisematonta (General PanIck & Io Khaos) on soitettu keikoilla. Kaksi ensiksi mainittua liittyvät Paniin, jälkimmäinen on Khaoksen invokaatio. Io Khaos on soinut vain kahdella keikalla, joista ensimmäisellä toinen käyttämistäni koneista päätti nukahtaa toviksi kesken kaiken ja toisella kerralla ainoa alla ollut masiina tikahtui aiemmin hyvin pelanneisiin säätöihin ko. kappaleen ilmoille saatuaan. Kolmatta soittokertaa en ole vielä kokeillut, voinee arvata miksi, heh.
Thelema ja musiikkini on jo hankalampi tapaus. Thelemasta saatuja vaikutteita on, yksittäisistä kappaleen osista albumikokonaisuuksiin saakka. Osa on bongattavissa, suurinta osaa ei ole tarkoitettukaan huomattavaksi. Aiheesta "thelema ja musiikki" voisi kirjoittaa kokonaisen artikkelin, mutta tässä yhteydessä taitaa olla parasta ilmaista asiansa lyhyemmin.
Mieluummin piilotan uskonnollismaagiset vaikutteeni, kuin tuon ne suoraan esiin. Toteutan Tahtoani jo tekemällä musiikkia, enkä koe tarpeelliseksi korostaa lähtökohtiani. Jos joku bongaa viitteitä, se saattaa tuoda musiikille lisää syvyyttä, mutta kokonaisuuden pitäisi toimia, vaikkei tietäisi viitekehyksestä mitään. Selkeästi uskonnollinen musiikki on lisäksi kovin usein todella rasittavaa kuunneltavaa käytännössä kaikille muille kuin kyseiseen uskontoon kuuluville ja - no, katso edellinen lause.
7. Koetko tekeväsi ennen kaikkea taidetta vai (ääni)magiaa? Millaisia mietteitä sinussa herättää noiden kahden asian välisen rajan hämärtyminen?
Mielestäni musiikissa on jo itsessään magiaa, sen kyvyssä välittää tunteita, vaikuttaa mielialaan, rytmittää elämää, nostaa mieleen eläviä muistikuvia ja kokemuksia. Jopa kaikkein kamalimmissa hittirenkutuksissa on tätä maagista voimaa. Mieti tätä kun seuraavan kerran ärähdät inhoamallesi biisille!
Musiikin tekeminen, äänen tuottaminen, sen käsitteleminen, pilkonta, kääntäminen nurinniskoin, suodattaminen, ajankulun vääristäminen, yhteen liittäminen on maaginen prosessi. Äänen alkemiaa. Solve e coagula. Magiaa on tehty, vaikka lopputulos ei olisikaan jotain tiettyä tarkoitusta / tavoitetta varten tehty maaginen operaatio.
8. Mikä on kuulijan rooli musiikkisi kautta ilmentyvän magian suhteen - onko hän kohde, tirkistelijä vai osa rituaalia?
Kappaleesta riippuen jotain näistä, ei mikään näistä tai näitä kaikkia. Gegendurchgangenzeitissa kuulija on osa rituaalia, tarkemmin sanottuna (halutessaan) osallistuja-kokija johdetussa meditaatiossa ("pathworking"), jossa johdattelijana ei toimi puhe, vaan äänimaisemat.
9. Ambientin keinoin välitettävä äänimagia ei välttämättä ole koko lukijakunnalle tuttu asia: Millaisia vinkkejä osaisit antaa tähän maailmaan ensikosketuksiaan hakevalle?
Avoimet korvat käyttöön, maagisinta musiikkia ei välttämättä löydy nimenomaan niiden eniten maagisilla symboleilla varustettujen kansien välistä.
10. Minkä sellaisen mietteen tahtoisit lukijakunnalle välittää, johon voit luvata olevan tarjolla lisäväriä levyihisi tutustumalla?
"Koko olemassaolon merkitys avautuu!" No ei sentään. Piti tai ei, on uutta kokemusta rikkaampi.